Kreikan maanjäristykset

Kreikan maanjäristykset

Olet jo varmaan kuullut tai lukenut, että Kreikan ihanan auringon alla tulet kenties tekemään läheisempää tuttavuutta Pohjolan perillä tuntemattoman luonnonilmiön, eli maanjäristysten kanssa. Siitä tosiasiasta eivät matkojen järjestäjät tai myyjät juurikaan kerro, korkeintaan siellä pienellä painetuissa matkaehdoissa, joiden lukemiseen tarvitset suurennuslasin ja pitkää mieltä.

Niin, Kreikassa lomaillessa kannattaa todellakin olla varautunut maanjäristyksiin, ainakin pieniin. Onneksi järistykset ovat useimmiten niin pieniä, ettet ole edes varma, onko epämääräinen huimaava tunne pääsi sisällä peräisin ylimääräisestä ouzo-lasillisesta, kuumuudesta vai upean uroksen tai kauniin neitosen silmäilystä. Siinä vaiheessa voit sitten siirtää katseesi läheiseen roikkuvaan lamppuun tai sähköjohtoihin, jotka voivat valottaa asiaa.

Toisinaan sinun ei kuitenkaan tarvitse turvautua sähköjohtojen tiirailuun, sillä koko tanner saattaa keinahdella tai nytkyä, kaapit ja ovet narista, ja rakennus valssata reippaasti puolelta toiseen. Silloin olet osunut suuremman maanjäristyksen läheisyyteen, jolla on normaalisti voimakkuutta reilusti yli 4 Richteriä.

Kreikka yksinkertaisesti sijaitsee mannerlauttojen yhtymäkohtien läheisyydessä, joten maanjäristykset ovat jokapäiväistä arkea. Vaikka paikalliset ovat oppineet elämään niiden kanssa, on paratiisillakin siis varjopuolensa.

Vuoden 2014 tammikuun lopulla ja helmikuun alussa Kefallonian lomasaarella, maan länsipuolisilla Jooniansaarilla, maa järisi ihan vakavia aineellisia vahinkoja aiheuttaen. Silloin kahden suuren järistyksen keskus oli aivan saaren laidalla, suhteellisen lähellä maanpintaa, ja voimakkuutta oli kummallakin kerralla huimat 6 R. Satoja taloja vaurioitui, teitä halkeili, saaren pääsataman suuri laituri irtosi paikaltaan, ja kallionlohkareita vieri kylien lävitse. Noin puolet vaurioituneista taloista oli ensimmäisen järistyksen jäljiltä julistettu asumiskelvottomiksi, eli ne vaativat korjausta ennen kuin perheet voivat muuttaa takaisin. Toisen järistyksen vahinkoja vasta tarkastetaan, luultavimmin useat jo vaurioituneista taloista saavat purkupäätöksen. Kuten sanottu, paikalliset osasivat kuitenkin toimia tilanteessa oikein, saarella kun on tapahtunut yli 7,2 R maanjäristys vuonna 1953, jolloin myös kymmeniä ihmisiä kuoli. Sen jälkeen rakennetut uudet talot ovatkin sitten uusien säädösten mukaisia, eivätkä romahda helpolla edes noin suuresta heilumisesta.

Vakuuta siis jo itsellesi etukäteen, että voit hyvinkin kokea aurinkolomasi aikana järistyksen. Sen vuoksi kunkin on syytä opetella jo etukäteen, miten on parasta menetellä, jos maa jalkojen alla tärisee oikein kunnolla. Matkanjärjestäjiltä älä suotta sellaisia ohjeita odota, vaan tee itsestäsi asian ekspertti jo ennen matkaa, vaikkapa netin kautta.

Lisää turvallisuudesta ja Kreikan maanjäristyksistä löytyy linkeistä.

2 thoughts to “Kreikan maanjäristykset”

  1. Noista maanjäristyksistä ei todellakaan paljoa meille turisteille ennen matkaa kerrota, saati sitten opasteta, miten tulisi toimia sellaisen osuessa kohdalle. Kaikilla suosituilla lomasaarillakin sellaisen riski on kuitenkin olemassa. Ymmärtääkseni suurimmat vahingot ovat tapahtuneet tuolla Kreikan länsipuolella sijaitsevilla saarilla, kuten Kefallonia ja Lefkas. Kiitos myös tuossa lopussa olevista linkeistä, käykää ihmiset lukemassa toimintaohjeet sieltä!

  2. Aivan, lomalaisia pitäisi opettaa ja opastaa oikean toimintatavan osalta jo esimerkiksi hotelliin saavuttaessa järjestettävässä, matkatoimiston tilaisuudessa. Eikös lentoyhtiötkin jo ennen koneen ilmaan nousua kerro ja näytä turvatoimista, lähimmistä varauloskäynneistä, pelastusliivn ja happinaamion käytöstä. Ei sen tuon kummoisempaa pitäisi olla järjestää. Miksi on vaan tervetuliaisdrinkki?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *