Samarian rotko
Kreetalla lomailun yhteydessä sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus vaellella saaren upeiden rotkojen syvyyksissä. Hanian kuuluisin rotko on ehdottomasti Lafka Ori -vuorilla (valkoisilla vuorilla) sijaitseva Samarian rotko, joka voi ylpeillä Euroopan syvimmän ja pisimmän rotkon tittelillään, onhan sillä pituutta huimat 16 kilometriä. Samarian kansallispuiston sydämessä sinua odottaa unohtumaton patikkamatka Kreetan ällistyttävän luonnon helmassa.
Samarian rotko on turisteille avoinna normaalisti ainakin toukokuun ensipäivistä, hyvinä vuosina jo huhtikuun lopulla, ja sulkee porttinsa jälleen lokakuun viimeisenä päivänä. Talvella rotkoon ei pääse tutustumaan, sillä silloin sateet ja tuulet voivat saada tulvia ja vahinkoja aikaan, jotka kenties vaarantaisivat patikoitsijoiden turvallisuuden.
Rotkoon päästäksesi joudut ostamaan pääsylipun, alle 15-vuotiaat lasketaan sinne ilmaiseksi ja opiskelijat puolella hintaa. Vuonna 2013 lipun hinta oli 5 euroa. Pääsylipuilla periaatteessa katetaan rotkossa kulkijoille tarjottavat ”palvelut”, joihin kuuluvat vaeltajia avustavat vartijat, Samarian hylätyssä kylässä useimmiten päivystävä lääkäri, huolletut lähteet, WC:t ja roskakorien tyhjennykset.
Samarian rotkon salat saat parhaiten selville kävelemällä koko reitin, joka alkaa 1 200 metrin korkeudella komeilevasta Omalosta ja päättyy Agia Roumeliin. Matkaan on parasta lähteä aamulla, jolloin aurinko ei vielä porota kuumana eivätkä muut turistit ole päässeet jalkeille illanviettonsa jäljiltä. Tyypillisenä kesäpäivänä Samarian rotkon poluilla voit nimittäin kohdata jopa 3 000 muutakin patikoijaa. Koko kauniin näköalareitin käveleminen kestää useita tunteja, patikoijan kunnosta riippuen.
Reitin varrella kuljet kiemurtelevia vuoristopolkuja ja rotkon kivipohjaa myöten. Rotkon tunnetuin kohta on Portes, eli portit, jossa leveyttä kallioseinämien väliin jää vain reilut 4 metriä. Ylös katsoessasi näet seinämän jatkuvan jopa 300 metrin korkeuteen. Rotko ei siis olekaan ahtaan paikan pelosta kärsiville se paras nähtävyys ja ulkoilureitti, sama koskee todella huonon yleiskunnon omaavia. Muistona entisiltä päiviltä näet Samarian kylän, joka vielä 1950-luvulla oli asuttu. Koko reitti puikkelehtii ihastuttavan metsän keskellä, ja reitiltä ei periaatteessa saa lähteä omille löytöretkille, sillä olet suojelualueella, eksymisvaarasta puhumattakaan.
Koska suuri osa matkasta on vuorenseinämällä kulkevan polun laskeutumista, muistathan laittaa jalkaasi todella pitäväpohjaiset jalkineet, rantasandaaleilla ei rotkoon ole asiaa. Samarian rotkon siimeksestä et myöskään tule bongaamaan pikaruokalaa, et edes kioskia, joten on syytä ottaa myös vettä ja välipalaa mukaan, tyhjenevää vesipulloa voit täyttää matkan varrella sijaitsevilla lähteillä. Äläkä unohda suojata päätäsi hatulla, jottet saa auringonpistosta.
Samarian rotko oli kyllä mielenkiintoinen kokemus, ja koko kansallispuisto muutenkin on hieno paikka. Melle kerrottiin myös, että puiston alueella elää harvinaisia villivuohia, mutta itse emme valitettavasti päässeet niitä näkemään.
Samaria oli itselleni sitä parasta Kreetaa! Paikka on vaellusympäristönä uskomaton, tarjoaa sopivasti haastetta mutta on kuitenkin turvallinen jopa ensimmäistä kertaa samoilevalle. Liikkeelle ehdottomasti heti aamuvarhaisesta, jotta vältätte turistiruuhkat ja pahimman helteen. Oli aika huvittavaa katsella, kuinka rotkoon lähtivät eräät neitoset kävelemään rantasandaaleissa, tuli varmaan luiskahdeltua koko rahan edestä. Toiset taas eivät olleet älynneet laittaa päähänsä lakkia ja taisikin polla olla aika kipeä reitin lopuilla kun aurinko oli siihen oikein porottanut.
Lasten kanssa en välttämättä lähtisi vaeltamaan ainakaan koko Samarian taivalta. Siinä voi tulla matkalla väsy eikä pienet jalat jaksa, joten valitkaa lapsille lyhyempi reitti tai jokin muu vaelluskohde, josta pääsee nopeasti ja helposti pois, jollei kävely enää maitakaan.
Mahtava rotko, parhaita Euroopan vaelluskohteita ja huimilla näköaloilla. Henkisesti tiukoin paikka oli se Portes eli ”ovet”, joiden kohdalla meinasi niska nyrjähtää ylös katsoessa ja tuli hieman orpo olo siinä 4 metrin leyisessä tilassa. Käväisi mielessä, että mitäs jos nyt tapahtuisi maanjäristys…