Knossos

Knossos saa mielikuvituksen liikkeelle

Loma vieraanvaraisella Kreetalla ei olisi täydellinen ilman Knossokseen tutustumista. Se onkin kiistatta koko saaren suosituin yksittäinen nähtävyys, jonne eri puolelta maailmaa saapuvat turistit virtaavat katkeamattomana nauhana ympäri vuoden. Mikä Knossoksessa sitten on niin erikoista, että se on kaikkien matkanjärjestäjien retkien kohteena?

No, ensinnäkin Knossos oli yksinkertaisesti aivan ensimmäinen paikka, mistä historiankirjojen ylistämää minolaista korkeakulttuuria löytyi. Etenkin kreikkalaiset lähteet ja mytologia kertoivat Kreetalla aikoinaan hallinneesta kulttuurista, jonka vertaista ei ollut missään muualla. Pitkään kirjoituksia luultiinkin Troijan tavoin vain myyteiksi vailla todellista vastinetta. Vasta 1900-luvun alussa etenkin ahkerasti kaivelevien englantilaisten ansiosta mm. Homeroksen välittämästä myytistä tuli totta, kun Sir Arthur Evans osti Knossoksen alueen kukkulan itselleen ja aloitti siellä kaivauksensa. Ostos olikin hintansa väärtti, sillä hän onnistui löytämään useitakin asutuskerroksia, joista vanhimmat ovat noin 9 000 vuoden takaa ja nuorimmat lienevät tuhoutuneet salaperäisesti noin 3 500 vuotta sitten. Knossos onkin Euroopan vanhin kaupunki.

Knossoksen tunnetuin kerros on uusin Knossoksen palatsi, noin 1 700 – 1 400 eaa. Sen huhuttiin olleen itsensä Zeuksen ja Eurooppa-neitsyen pojan, Minoksen, hallitsema. Palatsin suunnittelusta oli puolestaan vastuussa aikansa arkkitehtuurikuuluisuus, Daidalos, jonka taidot liittyvät läheisesti myös Minotaurukseen ja labyrinttiin, samoin kuin Ikaroksen surulliseen lentoretkeen. Palatsi on löydösten mukaan ollut vähintään kolmikerroksinen, eikä sen ole juurikaan tarvinnut kadehtia nykypäivän mukavuuksia, vain sähköt puuttuivat. Juokseva vesi ja jätevesiviemäri, vesivessa, viinikellari, oma teatteri, kauniit seinämaalaukset, fiksu ilmastointi ja muuta ajan luksusta oli koko palatsissa. Kuningattarella oli myös kylpyamme käytössään. Palatsin noin tuhat huonetta oli rakennettu keskuspihan ympärille neljään siipeen ja useille eri tasoille.

Koko Knossoksen alueella lienee asunut parhaimmillaan noin 100 000 minolaista, eli alue voi ylpeillä myös suurkaupungin tittelillä.

Knossoksella tänään vieraileva saa kuitenkin palatsialueesta sen kuva, jonka itse Evans halusi tälle tarjota. Evansin entisöintipuuhia on arvosteltu, sillä hänen tiedetään turvautuneen aivan liian usein omiin makumieltymyksiinsä kuin faktoihin. Asiaan vihkiytymättömän vierailua se ei kuitenkaan juurikaan haittaa, sillä kerroksissa kuljeskelu ja eri tilojen tunnelma saa mielikuvituksen liikkeelle ja kuljettaa helpolla ajatukset ja tunteet tuhansien vuosien taakse. Jokainen voi itse kuvitella, millaista elämä yhdessä minolaisen ajanjakson mahtavimmista palatseista parhaimmillaan saattoi olla.

Voit myös itse arvailla, mikä pyyhki koko minolaisuuden Kreetalta yhdellä huitaisulla noin 1 400 eaa. Oliko kyseessä läheisen Theran (Santorinin) tulivuorenpurkaus, ja sen taivaalta satanut polttava tuhka ja jättimäiset tsunamit?

Vaikka Knossos on se suosituin ja tunnetuin minolainen palatsi, ei se suinkaan ole Kreetan ainoa. Historiannälkäisten tuleekin käväistä sen lisäksi myös samalla saaren nurkalla sijaitsevissa Faistoksessa, Maliassa, Gortysissa, Zakroksessa ja Agia Triadassa, joista etenkään Faistoksen palatsi ei jäänyt loistossa Knossoksen varjoon.

3 thoughts to “Knossos”

  1. Nyt todella nousi matkakuume korkealle, en Knossoksesta paljoakaan aiemmin tiennyt. Jännittävää lukea, miten Kreetan värikäs mytologia liittyy Knossoksen palatsiin! Harva palatsi varmaan tänäänkään voi ylpeillä moisella koolla, eikä koulussakaan kerrottu palatsin mukavuuksista. e tekivät todella suuren vaikutuksen, koska luulin ihmisten niin kauan sitten eläneen ihan simppeleissä oloissa, jopa niiden aikansa rikkaiden!

  2. Vieläkös Kreetalla olisi kukkuloita myytävänä, joita voisi ostaa ja sitten itsekseen kaivella? Evansilla näytti olleen onnea, että eli kyseisenä ajankohtana, koska tänään jo kukkuloiden mahdollisista aarteista ollaan tietoisisa, eikä niitä kait pahemmin ole kaupan… Kenellä muuten oli omistusoikeus sieltä Knossoksesta löydettyihin esineisiin, Evansilla itselläänkö? Olisinpa ollut viisaampi jo aiemmin, jotta olisin käynyt hieromassa kauppaa tuolla Kreikan mantereen Amfipoliilla, sieltä Kastan kukkulaltahan löytyi upea makedonialainen hauta (ilman kallisarvoisia esineitä tosin).

  3. Knossoksella olen käynyt pariinkin kertaan ja kyllä se tekee valtavan vaikutuksen täältä Pohjolan metsien keskeltä tulevaan! Olen lukenut aika monelta taholta kritiikkiä Evansin restauroinneista ja siitä, ettei alkuperäinen Knossos ollut sellainen kuin Evans meille halusi väittää sen olleen. Koon suhteen ei varmaan kiistaa ole ollut, mutta Knossoksen kerroksissa vaellellessa olen ihmetellyt, mitkä osat sitten ovat alkupräisiä löytöjä ja mitkä Evansin kätten jälkeä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *